Njuolggadusat

§ 1. Searvvi namma
Seavvi namma lea Mun dajan – Searvi sámi girječálliide. Dát mearriduvvui evttohusas mii bođii liigedábálaš jahkečoahkkimis 29 beaivve borgemánu 2022. 

§ 2. Ulbmil
Searvi galgá ovddidit sámi girječálliid ja sámi girjjálašvuođa. Searvi galgá ovddidit girječálliid fágalaš ja sosiála beroštumiid, ja earenoamáš áimmahuššat sámi girječálliid girjáivuođa.

Seavi galgá ovddidit ja áimmahuššat sámegiela seammás go searvi goallosta, áimmahuššá buot gielaid ja giellaguovlluid sámis.

§ 3. Organisašuvdnamálle
Searvi lea friddja juridihkalaš persovdna mas leat miellahtut, ja lea iešeaiggát. Iešeaiggátvuohta mielddisbuktá ahte ii oktage, eai miellahtut dahje earáin lea vejolaš gáibidit opmodaga dahje dávviriid, dahje lea ovddasvástádus persovnnaide geain leat earenoamáš gelbbolašvuohta dahje sullasaš.
§ 4. Miellahtueavttut
Sis geain lea riekti oažžut miellahttuvuođa searvvis leat sámi girječálliid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja fágagirjjálašvuođa, ja maiddái dramatihkkarat ja mánáidgirječálliid, beroškeahttá gielas, geat ollašuhttet sisabeassaneavttuid mat leat mearriduvvon jahkečoahkkimis. Sii geat ohcet miellahttuvuođa, berrejit almmuhan ovtta girjji lágádusa bokte dahje sáddet 25 siidosaš teavstta mii meannuduvvo girjjálašvuođa ráđis. Ohcan galgá sáddejuvvot čálalaččat.  

§ 5. Kontingeantta
Kontingeantta gitta jahkečoahkkimii 2024 lea 100 ruvnno. Jahkečoahkkin 2024 mearrida viidásiid kontingeantta mávssu.  

§ 6. Rievttit ja geatnegasvuođat
Buot miellahtuin lea riekti oasálastit jahkečoahkkimis, lea jienastanriekti ja sáhttá jienastuvvot searvvi luohttámušdoaimmaide.

Miellahtut geat eai leat máksán kontingeantta mannan jagi rájes, sis ii leat jienastanvuoigatvuohta dahje eará rievttit, ja stivra sáhttá sin bidjat eret miellahttun seavvis. Miellahtut ožžot čálalaš muittuhusa ovdal bidjo eret, ja lea de vejolaš máksit miellahtudivvaga vai doalaha miellahttuvuođa.

Miellahtut leat geatnegahtton čuovvut mearrádusaid maid jahkečoahkkin lea mearridan.

§ 7. Jahkečoahkkin
Jahkečoahkkin mii dollo juohke jagi lea searvvi alimus váldi.

Jahkečoahkkin mearriduvvo dan logu vuođu mielde galle jienastusvuoigatvuođalaš  miellahtu oasálastet, ja guđege oasálastit lea okta jietna.

Čoahkkinjođiheaddji válljejuvvo jahkečoahkkimis.

Jus eará ii leat mearriduvvon, jus mearrádus galgá leat dohkálaš de galgá dábálaččat eanetlohku dan jienastan. Jus leat ovtta meare jienat de ferte mearriduvvot vuorbádeami bokte.

Jahkečoahkkingohččun sáddejuvvo stivrra bokte unnimus mánu ovdal, njuolgá miellahtuide dahje almmuhuvvo preassa bokte. Evttohusat mat galget meannuduvvot jahkečoahkkimis galget sáddejuvvot stivrii maŋemus guokte vahkku ovdal jahkečoahkkima. Ollislaš áššelistu galgá leat almmus maŋemus vahkku ovdal jahkečoahkkima.

Jahkečoahkkin ii sáhtte meannudit evttohusaid mat eai leat bidjon áššelistui jus 3/4 oasálastin eai gáibit dan.

§ 8. Jahkečoahkkima doaibma
Jahkečoahkkin galgá meannudit jahkedieđáhusa, meannudit reviderejuvvon rehketdoalu, meannudit evttohuvvon áššiid, mearridit kontingeantamávssu, mearridit bušeahtta, válljet jođiheaddji ja sadjásaš jođiheaddji, stivramiellahtuid, várreláhtuid, válgalávdegotti ja revisora.   

§ 9. Liigedábálaš jahkečoahkkin
Liigedábálaš jahkečoahkkin dollojuvvo jus stivra mearrida dan, dahje 1/3 miellahtuin gáibidit dan.
Gohččun lea dego dábálaš jahkečoahkkimii, unnimus 14 beaivve várrehus.
Liigedábálaš jahkečoahkkin sáhttá dušše meannudit ja mearridit daid áššiid mat leat almmuhuvvon gohččumis. 

§ 10 Stivra
Searvvis lea stivra mas leat vihtta miellahtu. Stivrras lea alimus váldi gaskal jahkečoahkkimiid.
Stivra galgá doallat stivračoahkkimiid go stivrajođiheaddji dahje eanetlohku stivramiellahtuin gáibidit dan.
Stivra galgá álggahit jahkečoahkkinmearrádusaid, nammadit vejolaš komiteaid, lávdegottiid dahje olbmuid geat galget doaimmahit earenoamáš bargguid, ja ráhkadit njuolggadusaid dáidda.

Hálddašit ja gozihit dárbbašlaš bearráigeahču searvvi ruhtadilis gustovaš njuolggadusaid ja mearrádusaid ektui.
Ovddastit searvvi olggos guvlui.
Stivra sáhttá dáhkat mearrádusaid go eanetlohku stivrras lea mielde. Mearrádus mearriduvvo jus lea eanetlohku.

Stivra galgá bargat oažžut lagas ja nanu ovttasbarggu Sámedikkiin ja eará kulatuvraorganisašuvnnaiguin, fylkasuohkaniiguin ja suohkaniiguin.

§ 11. Girjjálašvuođa ráđđi
Girjjálašvuođa ráđis leat golbma miellahtu, ja okta várrelahttu mii nammaduvvo jahkečoahkkimis.
Girjjálašvuođa ráđđi lea Searvvi sámi girječálliid fágalaš instánsa sisaváldimis ođđa miellahtuid. 

§ 12. Válgalávdegoddi
Interimstivra álggaha válgalávdegotti mii doaibma jahkečoahkkima rádjái. Válgalávdegoddi galgá evttohit lahtuid stivrii ja girjjálašvuođa ráđđái. Galgá maiddái válljejuvvot áirras SDR lávdegoddái.  

§ 13. Nammačálusriekti
Jođiheaddjis ja sadjásaš jođiheaddjis lea nammačálusriekti.  

§ 14. Mearrádusrievdadeamit  
Rievdadit mearrádusaid sáhttá dušše jahkečoahkkin dahje liigedábálaš jahkečoahkkin dáhkat go lea almmus áššelisttus, ja gáibiduvvo 2/3 eanetlohku jienasteamis.

§ 15. Searvi heaittihuvvo   
Searvvi heaittiheapmi sáhttá dušše meannuduvvot jahkečoahkkimis, ja gáibiduvvo 2/3 eanetlogu.
Searvvi opmodat galgá maŋŋel heaittiheami ja vejolaš vealgge máksima geigejuvvot dan ulbmiljovkui maid searvi lea ovddidan, nu ahte opmodat addojuvvo ideála organisašuvdnii maid jahkečoahkkin mearrida. Ii ovttage miellahtus leat riekti oažžut searvvi opmodaga dahje osiid das.