JUOIGIID SEARVVI NJUOLGGADUSAT

§ 1.      NAMMA 
Searvvi namma lea Juoigiid Searvi.

§ 2.      ULBMILAT

  • ovddidit ja seailluhit árbevirolaš juoigama ja dajahallama
  • ovddidit ja nannet luðiid vuoigatvuoða dili
  • geahččalit ásahit ekonomalaš doarjjaortnegiid juoigiide nugo stipeanddaid, foanddaid ja eará ekonomalaš gaskaomiid
  • fuolahit ahte luoði olggosaddinvejolašvuoðat buoriduvvojit
  • fállat fágalaš bagadeami ja oahpaheami sidjiide geat háliidit luðiin bargat
  • ásahit ovttasbarggu eará dáiddajoavkkuiguin dahje eará orgánaiguin jus oaidná dárbbašlažžan.

§ 3.      MIELLAHTTOVUOHTA

  • Juoigiid Searvvi miellahttun sáhttá beassat juoigi gii hálddaša árbevirolaš  juoigansuopmana ja máhttá juoigankultuvrra.  Ohcci galgá sáddet iežas juoigan luođi stivrii.
  • Juoigiid Searvvi nammada lávdegottiid iešguđet juoiganguovlluin. Stivra mearrida leago dárbu sáddet ohcamiid lávdegottiide.
  • Searvvi stivra mearrida galgá go ohcci dohkkehuvvot miellahttun. Ohcci gean stivra ii leat dohkkehan miellahttun sáhttá váidalit ášši jahkečoahkkimii mii galgá nammadit sierra lávdegotti guorahallat ášši.
  • Miellahttovuohta sáhttá sihkkojuvvot jus miellahttu rihkku searvvi njuolggadusaid dahje jus jahkečoahkkin oaivvilda ahte lahttu lea vuosttaldan searvvi ulbmiliid.
  • Mielahttovuohta sihkkojuvvo jus ii leat máksán miellahttomávssu jagi lohppii.  Sihkkojuvvon miellahttu sáhttá máksit miellahttovuoða oððasit ja lea fas miellahttu.
  •  Searvvi gudnemiellahttun besset badjel 65 jahkásaččat guđet leat leamaš 10 jagi miellahttun

§ 4.      JAHKEČOAHKKIN

  • Jahkečoahkkin lea searvvi alimus mearrideaddji.
  • Jahkečoahkkimii gohččun sáddejuvvo miellahtuide 1 mánu ovdal čoahkkima.  Áššebáhpárat sáddejuvvojit miellahtuide 2 vahku ovdal jahkečoahkkima.
  • Áššit maid miellahtut háliidit jahkečoahkkima ovdii sáddejuvvojit stivrii 3 vahku ovdal jahkečoahkkima.  Dušše áššit mat dáinna lágiin leat ovddiduvvon sáhttet ovdanváldojuvvot ja gieðahallot jahkečoahkkimis.

Jahkečoahkkináššit
1.  Stivrra jahkedieðáhus
2.  Rehketdoallu
3.  Bušeahtta
4.  Doaibmaplána
5.  Lahttomávssu sturrodat
6.  Áššit maid stivra dahje miellahtut evttohit
7.  Evttohusat ja cealkámušat
8.  Boahtte jahkečoahkkima báikki ja áiggi
9.  Válljemat
Ovdaolbmo, stivralahtuid ja sadjásaččaid válljen
Ruhtadárkkisteaddji válljen
Eará válljemat

§ 5.      LIIGEJAHKEČOAHKKIN / MIELLAHTTOČOAHKKIN
Liigejahkečoahkkin/miellahttočoahkkin dollojuvvo go stivra dahje eanetlohku miellahtuin dan gáibidit.

§ 6.      LÁVDEGOTTIT
Jahkečoahkkin dahje stivra sáhttá ásahit erenoamáš bargojoavkkuid, lávdegottiid ja ráðiid.

§ 7.      STIVRA

  • Stivra lea searvvi barggu láidesteaddji ja stivralahtuid válljen galgá ovddastit olles Sámi mii lea JS doaibmaguovlu, davvi-, julev-, mátta- ja nuortasámi (Norga, Suopma, Ruoŧŧa ja Ruošša).
  • Stivrras leat njelja (4) lahttu. Ovdaolmmoš, nubbinovdaolmmoš  ja 2 stivralahtu. Stivrii válljejuvvojit 2 várrelahtu.
  • Stivra válljejuvvo 2 jahkái hávil. Bealli stivralahtuin válljejuvvo juohke nuppi jagi. Áirasat sáhttet oððasis válljejuvvot go sin áigodat lea nohkan.
  • Stivračoahkkimis lea mearridanváldi go ovdaolmmoš ja guokte eará lahtu leat čoahkkimis.
  • Dalle go jienat stivračoahkkimis mannet dásil 2 ja 2, de ovdaolbmo jietna mearrida čoahkkima mearrádusaid.
  • Ovdaolmmoš čállá áššelisttuid ja gohčču stivračoahkkimii. Stivračoahkkin dollo jus uhcimusat golbma stivralahtu dan gáibidit.         

§ 08.    JIENASTEAMIT
Stivrra-, lahtto- ja jahkečoahkkimiid mearrádusat dahkkojit dábálaš eanetlogu jienastemiin.
Jus jienat juohkásit dássálagaid, de jienastuvvo oððasit.  Lahtto- ja jahkečoahkkimiid jienasteamit dollojit čálalaččat jus soames gáibida.

§ 09.    RUHTAHOIDU
Searvvi rehketdoallu lea SDR rehketdoalu vuolde ossodatrehketdoallun. Juoigiid Searvvi stivrras lea ovddasvástádus áimmahussat searvvi ekonomiija áššiid.

§ 10.    NJUOLGGADUSAID NUPPÁSTUHTTIN
Njuolggadusaid sáhttá nuppástuhttit jus uhcemustá 2/3 oassi jahkečoahkkimis gáibida nu dahje § 4 vuođul.

§ 11.    HEAITTIHEAPMI
Searvvi sáhttá heaittihit jus uhcemustá ¾ lahtuin mearridit nu čálalaš jienasteami bokte.  Jus searvi heaittihuvvo, de galgá searvvi opmodat geavahuvvot luoði ovddideapmái.