SÁMI DÁIDDAČEHPIID SEARVVI (SDS) NJUOLGGADUSAT

§ 1       ULBMIL

Sámi Dáiddáčehpiid Searvi – SDS lea Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámi govvadáiddáriid, dáiddaduojáriid ja dáiddalaš govvideddjiid fágalaš searvi. SDS ulbmilin lea gozihit miellahtuid fágalaš, sosiála, ekonomalaš ja ideála beroštumiid. SDS lea bellodatpolitihkas ja oskkoldagas sorjakeahttá.

§ 2    MIELLAHTTOVUOHTA

Vuoigatvuohta SDS miellahttovuhtii lea sámi govvadáiddáriin, dáiddaduojáriin ja dáiddalaš govvideddjiin guđet devdet miellahttovuođa beassaneavttuid maid SDS jahkečoahkkin lea mearridan.Miellahttovuođa ohcan sáddejuvvo čálalaččat. Vuosttas jagi mákso miellahttovuohta mánuid ovddas. Stivra dohkkeha miellahttovuođa.

Miellahtut galget SDS:i máksit jahkásaš miellahttomávssu, maid jahkečoahkkin mearrida. Miellahtut guđet ovdal jagi loahpa eai leat máksán miellahttomávssu, masset miellahttovuođaset čálalaš váruhusa maŋŋil. Ođđa miellahttovuohta sáhttá fidnet dušše go válddát fas oktavuođa ja go mávssát miellahttodivada dán jagi ovddas.

Miellahttovuohta nohká eretdieđihemiin, čuoldimiin dahje go miellahttovuođaruhta ii máksojuvvo.

Miellahtuid ja SDS/SDS stivrra gaskasaš riiddus, galgá miellahttu sáhttit áššis bidjat SDS nammadan soabahalli ovdii.

Miellahtut guđet leat 67 jagi deavdán ožžot gudnemiellahttovuođa ja mákset beali miellahttomávssus. Ánsomiellahttovuođa sáhttá addit miellahtuide guđet leat erenoamáš dehálaš árjja SDS:i ja sámi dáidagii dahkan. Ánsomiellahtut eai mávsse miellahttovuođa.

§ 3    SOAHPAMUŠAT

SDS sáhttá

1)      lahtuidis beales šiehtadit rápmasoahpamušaid ja normálakontrávttaid jna. vejolaš barggaheddjiiguin

2)      dahkat soahpamušaid kollektiivva buhtadasaid hárrái go buhtadasat máksojuvvojit kulturpolitihkalaš vuođus dahje go oktagaslaš buhtadas eará sivaid geažil ii lea geavadis vejolaš dahje                 realisttalaš

3)      áššáskuhttit ja čuovvolit rihkkumiid lahtuid bargguid/daguid vuostá

4)      dahkat geatnegahtti soahpamušaid mat diktet

a)       ahte dárkileappot ráddjejuvvon geavahussii báddejuvvojit dahje máŋgejuvvojit miellahtuid barggut/dagut dan hámis mas dat almmuhuvvojedje

b)      ahte radios dahje TVs sáddejit miellahtuid ilbmaduvvon bargguid ja almmuhuvovn dáidagiid ja govvidemiid, ja radios dahje TVs sáddejuvvon dahje ilbmaduvvon báddemiid sin daguin

c)       ahte báddejit dahje máŋgejit báddemiid miellahtuid bargguin/daguin geavahan dihte daid radios dahje TVs, ja ahte rájadit dakkár báddemiid.

d)      ahte earáide sáddejit dahje eará ládje sáddejit sáddagiid main leat miellahtuid barggut/dagut.

5)      dahkat geatnegahtti soahpamušaid buhttemis go miellahtuid barggut/dagut geavahuvvojit.

Fápmudusat vuosttaš lađđasa 2., 3., 4. ja 5. čuoggá mielde leat eksklusiivvaheamit. SDS sáhttá luoitit dán mearrádusa hálddašeami oktasaš hálddašanorganisašuvdnii man lahttu searvi lea. Miellahtuid beroštumiid goziheami olgoriikkas, masa gullet vuoigatvuođaid hálddašeapmi olgoriikkas ja daidda buhtadasat, lea maid vejolaš bidjat organisašuvnnaid háldui mat leat eará riikkain. Miellahtut leat geatnegasat čuovvut daid soahpamušaid maid SDS – ieš dahje searvvadettiinis hálddašanorganisašuvnnaide – dahká miellahtuid beales, daid rájiid siskkobealde mat vulget dáin njuolggadusain ja lágain.

Miellahttovuođainis guhtege miellahttu addá SDS:i fápmudusa šiehtadallat ja dahkat soahpamušaid Sámedikkiiguin, stáhtain, fylkkaiguin, suohkaniiguin ja eará ásahusaiguin. Fápmudus fátmmasta dábálaš soahpamušaid ja siskkilda, daiguin rámaiguin maid SDS njuolggadusat dahje jahkečoahkkin addet, maiddái soahpamušaid vuoigatvuođaid alde geavahit miellahtuid bargguid mat leat almmuhuvvon, dahkkojuvvon almmolažžan dahje main leat luitojuvvon ovdamearkkat. Mearrádusat maid jahkečoahkkin dahká geatnegahttet SDS hálddašeaddji orgánaid ja ovttaskas miellahtuid.

§ 4    JAHKEČOAHKKIN

Jahkečoahkkin lea SDS bajimuš orgána. Jahkečoahkkin dollojuvvo juohke jagi ovdal cuoŋománu loahpa. Čoahkkimii gohččun oktan boddasaš beaiveortnegiin sáddejuvvo unnimusat 2 mánu ovdal jahkečoahkkima. Áššit maid miellahtut dáhttot váldit ovdan jahkečoahkkimis, sáddejuvvojit stivrii unnimusat 5 vahku ovdal jahkečoahkkima. Beaiveortnet oktan buot áššebáhpáriiguin sáddejuvvojit unnimusat 3 vahku ovdal jahkečoahkkima. Dušše daid áššiid mat ná leat ovddiduvvon, lea vejolaš váldit ovdan ja gieđahallat jahkečoahkkimis. Vuoigatvuohta searvat jahkečoahkkimii lea SDS buot miellahtuin. Miellahttu guhte ii sáhte boahtit jahkečoahkkimii, sáhttá addit čálalaš fápmudusa eará miellahttui. Ii ovttage miellahtus sáhte leat eambbo go 3 fápmudusa. Jahkečoahkkimis lea mearridanváldi go miellahtuin (oktan jienastanfápmudusaiguin) leat čoahkis unnimusat 1/3. Jahkečoahkkinreferáhta galgá leat joavdan miellahtuide maŋimustá 1 mánu maŋŋil jahkečoahkkima.

Jahkečoahkkin gieđahallá:

1.       Stivrra ja dáiddalaš ráđi jahkedieđáhusa. Buot ráđit ja lávdegottit galget jahkeraportta ovdanbidjat.

2.       Rehketdoalu.

3.       Áššiid maid stivra lea ovddidan dahje mat leat stivrra bokte ovddiduvvon jahkečoahkkimii.

4.       Bargoprográmma/doaibmaprográmma.

5.       Bušeahta.

6.       Miellahttomávssu meari.

7.       Válljejumit:

1) SDS stivrrajođiheaddji

2) Stivra oktan várrelahtuiguin

3) Nominašuvdnalávdegoddi

4) Dáiddalaš Ráđi jođiheaddji

5)      SDS Dáiddalaš Ráđi oktan várrelahtuiguin

2)       6)   SDG Dáiddalaš Ráđi oktan várrelahtuiguin

7)  Áirasat oktan peršuvdnalaš sadjásaččain SDGs stivrii oktan stivrrajođiheddjiin, nuppi jođiheddjiin ja jođiheddjiin Dáiddalaš Ráđđái

8)      Áirras oktan várrelahtuin Sámi Dáiddárráđi stivrii

9)      Áirras Dáiddafondii

10)  Áirras SDR šiehtadallanlávdegoddái Sámedikkiin

11)  Áirasat oktan várrelahtuiguin SDS Šiehtadallanlávdegoddái mii maiddái lea áirras oktan várrelahtuin Sámikopiija ovddastusgoddái

12)  SDS evttohas Sámikopiija stivrii

13)  Áirasat oktan várrelahtuiguin SKFV stivrii

14)  Áirasat oktan várrelahtuiguin Sámedikki Stipeandalávdegoddái)

15)  Áirasat oktan várrelahtuiguin Norgga beale Sámedikki dálááigedáidaga ja dáiddaduoji oastinlávdegoddái

16)  Áirras oktan várrelahtuin Finnmárkku fylkasuohkana bargostipeandda árvalanlávdegoddái

17)  Illustrašuvdnakonsuleanttat, Norgga beale Sámediggi

18)  Áirasat oktan várrelahtuiguin SDS foandastivrii

19)  Áirasat NKF/ IAA ja eará riikkaidgaskasaš dáiddárorganisašuvnnaide

3)    20) Áirasat oktan peršuvdnálaš várrelahtuiguin Dáiddaskuvla  Kárášjogas

21)  Áirasat eará lávdegottiide ja/dahje bargojoavkkuide maid jahkečoahkkin lea mearridan

§ 5    ERENOAMÁŠ JAHKEČOAHKKIN

Erenoamáš jahkečoahkkimii gohččojuvvo unnimusat 4 vahku ovddalgihtii dieđihemiin go nu gáibidit:

·         Unnimusat 1/10 miellahtuin

·         Eanetlohku stivrras

Erenoamáš jahkečoahkkima gáibideapmi galgá ovddiduvvot čálalaččat. Áššebáhpárat galget čuovvut gohččuma. Duššefal dat ášši dahje dat áššit maid dihtii gohččojuvvo erenoamáš jahkečoahkkimii, galget meannuduvvot jahkečoahkkimis. Muđui gusket dábálaš jahkečoahkkima njuolggadusat.

§ 6    STIVRA

Stivra lea SDS hálddašeaddji orgána. Stivra ovddasvástida dan ahte jahkečoahkkima mearrádusat ja áigumušat čuvvojuvvojit. Stivra čoahkkádussii gullet 4 miellahtu oktan guvttiin várrelahtuiguin geaid jahkečoahkkin vállje 2 jahkái hávális.

Jahkečoahkkin vállje SDS jođiheaddji jahkái, vejolašvuođain joaŧkit. Stivra ođasmahttojuvvo dađistaga. Stivra vállje nubbijođiheaddji. Jođiheaddji ja nubbijođiheaddji leaba bargolávdegoddi.

Stivrajođiheaddjis lea nammačállosa vuoigatvuohta. Nubbijođiheaddjis lea nammačállosa vuoigatvuohta stivrajođiheaddji guittiide.

Stivra galgá maid doaimmat dego váidalanorgána miellahtuide, dan sivas ii sáhte stivrajođiheaddjis dahje stivrralahtuin leat árvvoštallan luohttámušdoaibma searvvis.

§ 7    STIVRAČOAHKKIMAT

Jagis galget dollojuvvot unnimusat 4 stivračoahkkima. Stivračoahkkimii galgá gohččojuvvot unnimusat 1 vahku ovddalgihtii. Čoahkkimiin galgá čállojuvvot beavdegirji mii sáddejuvvo buot stivralahtuide ja várrelahtuide 1 vahku siste stivračoahkkima maŋŋil. Čoahkkinbeavdegirji doaibmá váfistaninstánsan iige adnojuvvo dohkkehuvvon ovdal go buohkat stivrra miellahtuin leat referáhta dohkkehan. Jus stivralahtut eai vástit sáddejuvvon protokollii, de adnojuvvo dat dohkkehuvvon guokte vahku maŋŋil go beavdegirji lea sáddejuvvon. SDS miellahtuide galget dieđut boahtit stivrra bargguid birra unnimusat 4 geardde jagis. Stivrras lea mearridanváldi go jođiheaddji dahje nubbijođiheaddji ja 1 dábálaš stivrralahtu dahje 1 várrelahtu jođiheaddji dahje nubbijođiheaddji ovddas leat čoahkis. Go ovtta mađe ollu leat jienastagat, de stivrrajođiheaddjis lea guovttegeardásaš jienastat. Jos stivrrajođiheaddji ii leat das, de nuppi jođiheaddjis lea guovttegeardásaš jienastat. Organisašuvnna fitnodaga vuolláičállit leat jođiheaddji ja/dahje nubbijođiheaddji ja/dahje earát geaidda stivra lea dasa fápmudan.

§ 8    DÁIDDALAŠ RÁĐĐI SDS

Dáiddalaš Ráđis lea árvvoštallama ovddasvástádus SDS beales.

Dáiddalaš Ráđis leat 3 lahtu, oktan 3 várrelahtuin govdadit fágalaš čohkiidusain.  Várrelahtut galggašit ollistit Dáiddalaš Ráđi gokčan dihte fágasurggiid mat eai leat Dáiddalaš Ráđis ovddastuvvon.

Dáiddalaš Ráđis lea mearridanváldi go 3 miellahtu dahje várrelahtut leat čoahkis. Jođiheaddji ja/dahje nubbijođiheaddji galget leat čoahkkimis mearridanválddálašvuođa dihtii.

SDS jahkečoahkkin vállje Dáiddalaš Ráđi.  Jahkečoahkkin vállje jođiheaddji 2 jahkái. Dáiddalaš Ráđđi vállje ieš ráđi nubbijođiheaddji. Juohke jahkečoahkkin vállje 2 ođđa miellahtu ja 2 várrelahtu.

SDS Dáiddalaš Ráđi bargoviidodat lea:

a.       Árvvoštallat SDS miellahttovuođa ohcamiid go dárbbašuvvo ohcamiid árvvoštallat fágalašvuođain.

b.       Árvalit ohcciid dáid stipeanddaide:

·         Sámedikki dáiddárstipendii

·         SDGB stipendii

·         Eará stipeanddaide

c.       Oasálastit Sámi stipeandalávdegotti stipeandameannudeamis

d.       Nammadit dáiddalaš oaivadeaddjiid go leat sámi guovlluin čiŋahanáššit, ja oaivadeaddjiid almmolaš ja eará čiŋahemiide mat leat RSU mandáhtaguovllu olggobealde, go dasa bivdojuvvo

e.       Oasálastit eará diliin mas Dáiddalaš Ráđi gealbu jerrojuvvo.

Dáddalaš Ráđđi doallá unnimusat 4 čoahkkima jagis. Sierra beavdegirji galgá čállojuvvot čoahkkimiin. Go leat seamma mađe jienastagat, de lea jođiheaddjis duppaljienastat. Jus jođiheaddji ii leat čoahkkimis, de lea nubbinjođiheaddjis duppaljienastat.

Dáiddalaš Ráđi lahtut ja sin várrelahtut leat, dan áigodaga masa leat válljejuvvon, čuldojuvvon searvamis áššiide mas Dáiddalaš Ráđi árvvoštallan mearkkaša mearrideaddji ollu. Dain áššiin main soames Dáiddalaš Ráđi lahtuin lea easttalaš áššegieđahallamii, de gohččojuvvo várrelahttu čoahkkimii.

§ 9    SÁMI DÁIDDÁRRÁĐĐI – STIVRA

SDS lea ovddastuvvon SDR stivrras válljejuvvon jođiheaddjiin daid jagiid go lea SDS vuorru leat SDR stivrras.

§ 10  NOMINAŠUNLÁVDEGODDI

Nominašunlávdegoddi árvala eavttohasaid daid doaimmaide maidda jahkečoahkkin galgá deavdit. Nominašunlávdegoddái gullet 2 miellahtu guđet válljejuvvoba 1 jahkái.

§ 11  MIELLAHTTOČOAHKKIMAT

Miellahttočoahkkimiidda gohčču stivra. Miellahttočoahkkimat sáhttet cealkit oaiviliiddis dain áššiin maid stivra dahje miellahttočoahkkimat ieža váldet ovdan. Miellahttočoahkkima cealkámušat leat stivrii rávvagat.

§ 12  URDNAJIENASTEAPMI

Stivra sáhttá urdnajienasteapmái sáddet áššiid mat leat ovttaskas miellahtuide erenoamán deaŧalaččat. Ná jahkečoahkkin dahje erenoamáš jahkečoahkkin sáhttá mearridit ahte dakkár ášši galgá lágiduvvot urdnajienasteapmái. Stivra ii sáhte lágidit urdnajienasteami man ulbmilin lea fámohuhttit jahkečoahkkinmearrádusa. Jos eai miel­lahtuin unnimusat 2/3 searvva urdnajienasteapmái dahje unnimusat bealli jienasta luohtta, de urdnajienasteapmi ii geatnegahte ja stivra sáhttá dahkat loahpalaš mearrádusa.

§ 13  JIENASTEAPMI

Stivrra-,  miellahtto,-  ja jahkečoahkkimiid mearrádusaid mearrida eanetlogu jienasteapmi.

§ 14  REHKETDOALLU

Rehketdoallojahki bistá ođđajagemánu 1. b. rájis juovlamánu 31. b. rádjái. Rehketdoalu revišuvnna čađaha dohkkehuvvon/registrerejuvvon revisora. Rehketdoallu biddjojuvvo jahkečoahkkima ovdii dohkkeheapmái.

§ 15  ČUOLDIN

Miellahtuid guđet fasttit vuostálastet organisašuvnna ja miellahtuid oktasaš beroštumiid, sáhttá čuoldit jos jahkečoahkkimis 2/3 nu gáibida. Dakkár mearrádusa sáhttá váidalit boahtte jahkečoahkkimii.

§ 16  NJUOLGGADUSAID NUPPÁSTUHTTIMAT

Njuolggadusaid sáhttá nuppástuhttit duššefal jos jahkečoahkkimis 2/3 eanetlohku nu mearrida.

§ 17  HEAITTIHEAPMI

Searvvi heaittiheapmi lea vejolaš duššefal go nu mearrida guovtti maŋŋálas jahkečoahkkima 2/3 eanetlohku – dahje jahkečoahkkin ja erenoamáš jahkečoahkkin. Dat čoahkkin mii galgá gieđahallat heaittihanárvalusa, ferte gohččojuvvot čoahkkái golbma mánu ovddalgihtii. Čoahkkin galgá mearridit mo searvvi arkiiva ja dakkáraččat galget rájaduvvot ja geavahuvvot boahtteáiggis. Dasa lea eaktun ahte arkiiva ja dakkáraččat, nu bures go vejolaš, galget ávkin geavahuvvot searvvi ovddeš ulbmiliidda soahppevaš vuogi mielde. Čoahkkin galgá seamma ládje ja seammá eavttuiguin mearridit mo searvvi ekonomalaš opmodagat galget geavahuvvot dán maŋŋil.

 

Dán mearridii SDS jahkečoahkkin Johkamohkis 1980, nuppástusat SDS jahkečoahkkimis Guovdageainnus 1985, Heahtás 1986, Johkamohkis 1987, Leavnnjas 1988, Kárášjogas 1991, Anáris 1992, Leavnnjas 1994, Ohcejogas 1995, Álttás 2000, Gironis 2005, Anáris 2007,  Lulejus 2008, Stockholmmas 2011, Berlinas 2012, Romssas 2013 ja Kárášjogas 2015 ja Anáris 2016, Álttás 2018 ja Álttás 2019.