SÁMI DÁIDDAČEHPIID SEARVVI (SDS) NJUOLGGADUSAT

 

§ 1     ULBMIL

Sámi Dáiddáčehpiid Searvi – SDS lea Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámi govvadáiddáriid, dáiddaduojáriid ja dáiddalaš govvideddjiid fágalaš searvi.

SDS ulbmilin lea gozihit miellahtuid fágalaš, sosiála, ekonomalaš ja ideála beroštumiid.

SDS lea bellodatpolitihkas ja oskkoldagas sorjakeahttá.

§ 2    MIELLAHTTOVUOHTA

Vuoigatvuohta SDS miellahttovuhtii lea sámi govvadáiddáriin, dáiddaduojáriin ja dáiddalaš govvideddjiin guđet devdet miellahttovuođa beassaneavttuid maid SDS jahkečoahkkin lea mearridan.

Miellahttovuođa ohcan sáddejuvvo čálalaččat. Vuosttas jagi mákso miellahttovuohta mánuid ovddas. Stivra meannuda miellahttovuođa.

Miellahtut galget SDS:i máksit jahkásaš miellahttomávssu, maid jahkečoahkkin mearrida.

Miellahtut guđet ovdal jagi loahpa eai leat máksán miellahttomávssu, masset miellahttovuođaset čálalaš váruhusa maŋŋil. Ođđa miellahttovuohta sáhttá fidnet go válddát fas oktavuođa ja go mávssát miellahttodivada dán jagi ovddas.

Miellahttovuohta nohká eretdieđihemiin, čuoldimiin dahje go miellahttovuođaruhta ii máksojuvvo.

Miellahtut guđet leat 70 deavdán ožžot gudnemiellahttovuođa ja mákset beali divadis. Ánsomiellahttovuođa sáhttá addit miellahtuide guđet leat erenoamáš dehálaš barggu SDS:i ja sámi dáidagaii. Ánsomiellahtut eai mávsse miellahttovuođa.

§ 3    SOAHPAMUŠAT

SDS sáhttá

1)      šiehtadit rápmasoahpamušaid ja normálakontrávttaid jna. vejolaš barggaheddjiiguin lahtuidis beales

2)      dahkat soahpamušaid kollektiivva buhtadasaid hárrái go buhtadasat máksojuvvojit kulturpolitihkalaš vuođus dahje go oktagaslaš buhtadas eará sivaid geažil ii lea geavadis vejolaš dahje realisttalaš

3)      áššáskuhttit ja čuovvolit rihkkumiid lahtuid bargguid/daguid vuostá

4)      dahkat geatnegahtti soahpamušaid mat diktet

a)       ahte dárkileappot ráddjejuvvon geavahussii báddejuvvojit dahje máŋgejuvvojit miellahtuid barggut/dagut dan hámis mas dat almmuhuvvojedje

b)      ahte radios dahje TVs sáddejit miellahtuid ilbmaduvvon bargguid ja almmuhuvovn dáidagiid ja govvidemiid, ja radios dahje TVs sáddejuvvon dahje ilbmaduvvon báddemiid sin daguin

c)       ahte báddejit dahje máŋgejit báddemiid miellahtuid bargguin/daguin geavahan dihte daid radios dahje TVs, ja ahte rájadit dakkár báddemiid.

d)      ahte earáide sáddejit dahje earáládje sáddejit sáddagiid main leat miellahtuid barggut/dagut.

5)      dahkat geatnegahtti soahpamušaid buhttemis go miellahtuid barggut/dagut geavahuvvojit.

Fápmudusat vuosttaš lađđasa 2., 3., 4. ja 5. čuoggá mielde leat eksklusiivvaheamit.

SDS sáhttá luoitit dán mearrádusa hálddašeami oktasaš hálddašanorganisašuvdnii man lahttu searvi lea.

Miellahtuid beroštumiid goziheami olgoriikkas, masa gullet maid vuoigatvuođaid hálddašeapmi olgoriikkas ja daidda buhtadasat, lea maid vejolaš bidjat organisašuvnnaid háldui mat leat eará riikkain.

Miellahtut leat geatnegasat čuovvut daid soahpamušaid maid SDS – ieš dahje searvvadettiinis hálddašanorganisašuvnnaide – dahká miellahtuid beales, daid rájiid siskkobealde mat vulget dáin njuolggadusain ja láhkaásahusas.

Miellahttovuođainis guhtege miellahttu addá SDS fápmudusa šiehtadallat ja dahkat soahpamušaid Sámedikkiiguin, stáhtain, fylkkaiguin, suohkaniiguin ja eará ásahusaiguin. Fápmudus fátmmasta dábálaš soahpamušaid ja siskkilda, daiguin rámaiguin maid SDS njuolggadusat dahje jahkečoahkkin addet, maiddái soahpamušaid vuoigatvuođaid alde geavahit miellahtuid bargguid mat leat almmuhuvvon, dahkkojuvvon almmolažžan dahje main leat luitojuvvon ovdamearkkat.

Mearrádusat maid jahkečoahkkin dahká geatnegahttet SDS hálddašeaddji orgánaid ja ovttaskas miellahtuid.

§ 4    JAHKEČOAHKKIN

Jahkečoahkkin lea SDS bajimuš orgána. Jahkečoahkkin dollojuvvo juohke jagi ovdal cuoŋománu loahpa. Čoahkkimiigohččun oktan boddasaš beaiveortnegiin sáddejuvvo unnimusat 2 mánu ovdal jahkečoahkkima. Áššit maid miellahtut dáhttot váldit ovdan jahkečoahkkimis, sáddejuvvojit stivrii unnimusat 5 vahku ovdal jahkečoahkkima. Beaiveortnet oktan buot áššebáhpáriiguin sáddejuvvojit unnimusat 3 vahku ovdal jahkečoahkkima. Dušše daid áššiid mat ná leat ovddiduvvon, lea vejolaš váldit ovdan ja gieđahallat jahkečoahkkimis.

Vuoigatvuohta searvat jahkečoahkkimii lea SDS buot miellahtuin. Miellahttu guhte ii sáhte boahtit jahkečoahkkimii, sáhttá addit čálalaš fápmudusa eará miellahttui. Ii ovttage miellahtus sáhte leat eambbo go 3 fápmudusa. Jahkečoahkkimis lea mearridanváldi go miellahtuin (oktan jienastanfápmudusaiguin) leat čoahkis unnimusat 1/3.

Jahkečoahkkinreferáhta galgá leat joavdan miellahtuide maŋimustá 1 mánu maŋŋil jahkečoahkkima.

Jahkečoahkkin gieđahallá:

a.       Stivrra jahkedieđáhusa, dáiddalaš ráđi ja eará lávdegottiid jahkedieđáhusa. Buot ráđit ja lávdegottit galget jahkeraportta ovdanbidjat.

b.       Rehketdoalu.

c.       Áššiid maid stivra lea ovddidan dahje mat leat stivrra bokte ovddiduvvon jahkečoahkkimii.

d.       Bargoprográmma/doaibmaprográmma.

e.       Bušeahta.

f.        Miellahttomávssu sturrodaga.

g.       Válljejumit:

1)      SDS stivrrajođiheaddji

2)      Stivra oktan várrelahtuiguin

3)      Nominašuvdnalávdegoddi

4)      Dáiddalaš Ráđi jođiheaddji

5)      SDS/SDG Dáiddalaš Ráđi oktan várrelahtuiguin

6)      Áirasat SDGs stivrii oktan stivrrajođiheddjiin, nuppi jođiheddjiin ja jođiheddjiin Dáiddalaš Ráđđái

7)      Áirasat Sámi Dáiddárráđđái – Jođiheaddjiforum

8)      Áirras Dáiddafondii

9)      Áirras SDR šiehtadallanlávdegoddái Sámedikkiin

10)  Áirasat oktan várrelahtuiguin SDS Šiehtadallanlávdegoddái mii maiddái lea áirras oktan várrelahtuin Sámikopiija ovddastusgoddái

11)  Áirras oktan várrelahtuin Sámikopiijas stivrii

12)  Áirasat oktan várrelahtuiguin SKFV stivrii

13)  Áirasat oktan várrelahtuiguin Sámedikki Stipeandalávdegoddái)

14)  Áirras Biret Elle Muitofondii

15)  Áirasat oktan várrelahtuiguin Norgga beale Sámedikki dálááigedáidaga ja dáiddaduoji oastinlávdegoddái

16)  Áirras Finnmárkku fylkasuohkana bargostipeandda árvalanlávdegoddái

17)  Illustrašuvdnakonsuleanttat, Norgga beale Sámediggi

18)  Áirasat oktan várrelahtuiguin SDS foandastivrii

19)  Áirras oktan várrelahtuin RSU Davvi-Norga ja Sápmi

20)  Áirasat NKF/ IAA ja eará riikkaidgaskasaš dáiddárorganisašuvnnaide

21)  Áirasat oktan várrelahtuiguin Dáiddaskuvla Kárášjogas

22)  Áirasat eará lávdegottiide ja/dahje bargojoavkkuide maid jahkečoahkkin lea nammadan

§ 5    ERENOAMÁŠ JAHKEČOAHKKIN

Erenoamáš jahkečoahkkimii gohččojuvvo unnimusat 4 vahku ovddalgihtii dieđihemiin go nu gáibidit:

·         Unnimusat 1/10 miellahtuin

·         Eanetlohku stivrras

Erenoamáš jahkečoahkkima gáibideapmi galgá ovddiduvvot čálalaččat. Áššebáhpárat galget čuovvut čoahkkimii gohččuma. Duššefal dat ášši dahje dat áššit maid dihtii gohččojuvvo erenoamáš jahkečoahkkimii, galget meannuduvvot jahkečoahkkimis.

§ 6    STIVRA

Stivra lea SDS hálddašeaddji orgána. Stivra ovddasvástida dan ahte jahkečoahkkima mearrádusat ja áigumušat čuovvojuvvojit. Stivra čoahkádussii gullet 5 miellahtu oktan guvttiin várrelahtuiguin.

SDS jođiheaddji vállje jahkečoahkkin guovtti jahkái. Stivra vállje nubbinjođiheaddji. Jođiheaddji ja 1 stivrralahttu leaba bargolávde­goddi. Stivrralahtut válljejuvvojit 2 jahkásaš áigodahkii. Juohke jahkečoahkkin vállje ovtta ođđa stivrralahtu ja 1 várrelahtu.

Stivra galgá maid sáhttit doaibmat váidalanorgánan buot miellahtuide, dan sivas ii sáhte stivrajođiheaddjis eaige stivralahttuin seammas leat árvvoštallan  ámmát searvvis.

§ 7    STIVRAČOAHKKIMAT

Jagis galget leat unnimusat 4 stivračoahkkima. Stivračoahkkimii galgá gohččojuvvot unnimusat 2 vahku ovddalgihtii. Čoahkkimiin galgá čállojuvvot beavdegirji mii sáddejuvvo buot stivralahtuide ja várrelahtuide guovtti vahku siste stivračoahkkima maŋŋil.

Čoahkkinbeavdegirji doaibmá sihkkarastininstánsan iige lohkko dohkkehuvvon ovdal go buot stivralahtut leat referáhta dohkkehan. Jus stivralahtuin ii gullo mihkkege sáddejuvvon beavdegirjji hárrái, de lohkko dat dohkkehuvvon guokte vahku maŋŋil go beavdegirji lea sáddejuvvon.

SDS miellahtuide galget dieđut boahtit stivrra bargguid birra unnimusat 4 geardde jagis. Stivrras lea mearridanváldi go jođiheaddji dahje nubbi jođiheaddji ja 2 dábálaš stivrralahtu dahje várrelahtu leat čoahkis. Go ovtta mađe ollu leat jienastagat, de stivrrajođiheaddjis lea guovttegeardásaš jienastat. Jos stivrrajođiheaddji ii leat das, de nuppi jođiheaddjis lea guovttegeardásaš jienastat.

Organisašuvnna fitnodaga vuolláičállit leat jođiheaddji ja/dahje nubbi jođiheaddji ja/dahje earát geaidda stivra lea dasa fápmudan.

§ 8    DÁIDDALAŠ RÁĐĐI SDS

Dáiddalaš Ráđis lea árvvoštallama ovddasvástádus SDS bealis.

Dáiddalaš Ráđis leat 3 lahtu, oktan 3 várrelahtuin govdadit fágalaš čohkiidusain.  Várrelahtut galggašit ollistit Dáiddalaš Ráđi gokčan dihte fágasurggiid mat eai leat Dáiddalaš Ráđis ovddastuvvon.

Dáiddalaš Ráđis lea mearridanváldi go 3 miellahtu dahje várrelahtut leat čoahkis. Jođiheaddji ja/dahje nubbinjođiheaddji galget leat čoahkkimis mearridanválddálašvuođa dihtii.

SDS jahkečoahkkin vállje Dáiddalaš Ráđi.  Jahkečoahkkin vállje jođiheaddji 2 jahkái. Dáiddalaš Ráđđi vállje ieš ráđi nubbinjođiheaddji.

Juohke jahkečoahkkin vállje 2 ođđa miellahtu ja 2 várrelahtu.

 

SDS Dáiddalaš Ráđi bargoviidodat lea:

a.       Árvvoštallat SDS miellahttovuođa ohcamiid go dárbbašuvvo ohcamiid árvvoštallat fágalašvuođain.

b.       Árvalit ohcciid dáid stipeanddaide:

·         Sámedikki dáiddárstipendii

·         SDGB stipendii

·         Eará stipeanddaide

c.       Oassálastit Sámi stipeandalávdegotti stipeandameannudeamis

d.       Nammadit dáiddalaš oaivadeaddjiid go leat sámi guovlluin čiŋgahanáššit, ja oaivadeaddjiid almmolaš ja eará čiŋahemiide mat leat RSU mandáhtaguovllu olggobealde, go dasa jerrejuvvo

e.       Oassálastit eará diliin mas Dáiddalaš Ráđi gealbu jerrojuvvo.

Dáddalaš Ráđđi doallá unnimusat 4 čoahkkima jagis. Sierra beavdegirji galgá čállojuvvot čoahkkimiin. Go leat seamma mađe jienastagat, de lea jođiheaddjis duppaljienastat. Jus jođiheaddji ii leat čoahkkimis, de lea nubbinjođiheaddjis duppaljienastat.

Dáiddalaš Ráđi lahtut ja sin sadjásaččat leat, dan áigodaga masa leat válljejuvvon, čuldojuvvon searvamis áššiide mas Dáiddalaš Ráđi árvvoštallan mearkkaša mearrideaddji ollu. Dain áššiin main soames Dáiddalaš Ráđi lahtuin lea easttalaš áššegieđahallamii, de gohččojuvvo várrelahttu čoahkkimii

§ 9    SÁMI DÁIDDÁRRÁĐĐI – JOĐIHANFORUM

SDS ovddastuvvo SDR Jođihanforumas válljejuvvon jođiheaddji ja nuppi jođiheaddji  dahje eará stivrralahtu várrelahttun. Sin doaibman­áigi lea Jođihanforumas seammá go dat áigodat masa SDS jahkečoahkkin válljii sudno.

§ 10  RSU, DAVVI-NORGGA JA SÁMI GUVLLOLAŠ OVTTASBARGAN­LÁVDE­GODDI

RSU lea koordinerejeaddji ja rávvejeaddji orgána man ovddasvástádussan lea guovllu almmolaš visttiid dáiddalaš čiŋaheapmi – stáhta, fylkkasuohkana ja suohkans. RSU čoahkádussii gullet govvadáiddár, dáiddaduojár ja arkiteakta, geaid guđege leat nammadan sin iežaset organisašuvnnat Davvi-Norggas. SDS jahkečoahkkin vállje ovtta áirasa oktan várrelahtuin RSU:i. Áirasiid oktan sadjásaččaid doaibman­áigi bistá 2 jagi.

§ 11  SDS EAMIÁLBMOTDÁIDDÁRIID FOANDA, SDS PROŠEAKTAFOANDA JA SDS MIELLAHTTOFOANDA

SDS eamiálbmotdáiddáriid foandda, SDS prošeaktafoandda ja SDS miellahttofoandda stivrra čoahkádussii gullet 3 miellahtu ja 2 várrelahtu. Stivra válljejuvvo 3 jahkái ja vuođđuda iežas. Guđege fondii leat sierra njuolggadusat, ja guhtege foanda galgá bidjat ovdan rehketdoalus ja jahkedieđáhusas.

§ 12  NOMINAŠUNLÁVDEGODDI

Nominašunlávdegoddi árvala eavttohasaid daidda doaimmaide maidda jahkečoahkkin galgá

válljet olbmuid.

Nominašunlávdegoddái gullet 2 miellahtu guđet válljejuvvoba 1 jahkái.

§ 13  MIELLAHTTOČOAHKKIMAT

Miellahttočoahkkimiidda gohčču stivra. Miellahttočoahkkimat sáhttet cealkit oaiviliiddis dain áššiin maid stivra dahje miellahttočoahkkimat ieža váldet ovdan. Miellahttočoahkkima cealkámušat leat rávvagat stivrii.

§ 14  URDNAJIENASTEAPMI

Stivra sáhttá urdnajienasteapmái sáddet áššiid mat leat ovttaskas miellahtuide erenoamán deaŧalaččat. Ná jahkečoahkkin dahje erenoamáš jahkečoahkkin sáhttá mearridit ahte dakkár ášši galgá lágiduvvot urdnajienasteapmái.

Stivra ii sáhte lágidit urdnajienasteami man ulbmilin lea fámohuhttit jahkečoahkkinmearrádusa. Jos eai miel­lahtuin unnimusat 2/3 searvva urdnajienasteapmái dahje unnimusat bealli jienasta luohtta, de urdnajienasteapmi ii geatnegahte ja stivra sáhttá dahkat loahpalaš mearrádusa.

§ 15  JIENASTEAPMI

Stivrračoahkkimiid, miellahttočoahkkimiid ja jahkečoahkkimiid mearrádusaid mearrida eanetlogu jienasteapmi.

§ 16  REHKETDOALLU

Rehketdoallojahki bistá ođđajagemánu 1. b. rájis juovlamánu 31. b. rádjái. Rehketdoalu revišuvnna čađaha dohkkehuvvon/registrerejuvvon revisora. Rehketdoallu biddjojuvvo jahkečoahkkima ovdii dohkkeheapmái.

§ 17  ČUOLDIN

Miellahtuid guđet fasttet vuostálastet organisašuvnna ja miellahtuid oktasaš beroštumiid, lea vejolaš čuoldit jos jahkečoahkkimis 2/3 nu gáibida. Dakkár mearrádusa lea vejolaš váidalit boahtte jahkečoahkkimii.

§ 18  NJUOLGGADUSNUPPÁSTUHTTIMAT

Njuolggadusaid lea vejolaš nuppástuhttit duššefal jos jahkečoahkkimis 2/3 eanetlohku nu mearrida.

§ 19  HEAITTIHEAPMI

Organisašuvnna heaittiheapmi lea vejolaš duššefal go nu mearridit guovtti maŋŋálas jahkečoahkkima 2/3 eanetlohku – dahje jahkečoahkkin ja erenoamáš jahkečoahkkin. Dat čoahkkin mii galgá gieđahallat heaittihanárvalusa, ferte gohččojuvvot čoahkkái golbma mánu ovddalgihtii. Čoahkkin galgá mearridit mo organisašuvnna arkiiva ja dakkáraččat galget rájaduvvot ja geavahuvvot boahtteáiggis. Dasa lea eaktun ahte arkiiva ja dakkáraččat, nu bures go vejolaš, galget ávkin geavahuvvot organisašuvnna ovddeš ulbmiliidda soahppevaš vuogi mielde. Čoahkkin galgá seamma ládje ja seammá eavttuiguin mearridit mo organisašuvnna ekonomalaš opmodagat galget geavahuvvot dán maŋŋil.

Nu mearridii SDS jahkečoahkkin Johkamohkis 1980, nuppástusat SDS jahkečoahkkimis Guovdageainnus 1985, Heahtás 1986, Johkamohkis 1987, Leavnnjas 1988, Kárášjogas 1991, Anáris 1992, Leavnnjas 1994, Ohcejogas 1995, Álttás 2000, Gironis 2005, Anáris 2007,  Lulejus 2008, Stockholmmas 2011, Berlinas 2012, Romssas 2013, Kárášjogas 2015, Anáris 2016 ja Álttás 2018.