Njuolggadusat

Sámi Komponisttaid searvvi njuolggadusat, mearriduvvon jahkečoahkkimis 18.03.22

§1. Ulbmil

Sámi Komponisttat lea searvi sámi komponisttaid várás. Searvvi ulbmilin lea áimmahuššat miellahtuid fágalaš, sosiálalaš, ekonomalaš ja ideálalaš beroštumiid.

§2. Miellahttuvuohta

Miellahttuvuođa sáhttá olahit Sámi Komponisttaid searvái jus lea:

•  formála musihkkafágalaš máhttu dahje vástideaddji reálagelbbolašvuohta
•  ámmátlaš doaibma dáiddalaš musihkkabuvttademiin
• sámi kultuvrii čanastupmi

Čálalaš miellahttuvuođa ohcamuš sáddejuvvo stivrii.
Ohcamušas fertejit čuovvut:

• CV mii duođašta doaimma komponistan
• Registrerejuvvon TONO/STIM/TEOSTO/RAO buvttalisttu dahje vástideaddji
• Válljejuvvon partiturat ja/dahje buvttalisttu báddejumit

§3. Miellahtuid geatnegasvuođat

Miellahtut galget máksit jahkásaš divvaga maid jahkečoahkkin mearrida.
Miellahttovuohta loahpahuvvo go ieš dieđiha, dahje go miellahttomáksu ii leat máksun cuoŋománu lohppii dan jagi, áramusat 14 beaivve maŋŋá čálalaš várrehusa sáddema.
Ođđa miellahttovuođa sáhttá fas oažžut dušše go máksá velggolaš divvaga.

Miellahttovuohta mearkkaša ahte juohke miellahttu addá searvái válddi soahpat ja šiehtadit stáhtain, fylkkain, gielddaiguin ja eará ásahusaiguin.
Jahkečoahkkima dahkan mearrádusat gustojit searvvi doaibmanorgánaide ja eaŋkilmiellahtuide.

Honnørmiellahttut mákset beali miellahttodivvagis.

§4. Jahkečoahkkin

Jahkečoahkkin lea searvvi bajimus ásahus.

Jahkečoahkkin lágiduvvo juohke jagi ovdal vuosttaš njealjádasjagi loahpa. Áššit maid miellahtut dáhtošedje jahkečoahkkima ovdii, sáddejuvvot stivrii maŋimustá 6 vahkku ovdal jahkečoahkkima.
Beaiveortnet buot áššebáhpáriiguin sáddejuvvojit maŋimustá 3 vahku ovdal jahkečoahkkima.
Aivve áššit mat leat ovddiduvvon dán lági mielde, sáhttet jahkečoahkkimis váldot ovdan ja meannuduvvot.
Searvvi juohke miellahtus lea searvan-, sárdnun- ja jienastanvuoigatvuohta.

Jahkečoahkkin sáhttá miellahttuvuođa haga olbmuide addit searvan- ja sárdnunvuoigatvuođa. Miellahttu gii ii sáhte jahkečoahkkimii boahtit, sáhttá addit čálalaš fápmudusa eará miellahttui.
Ii ovttage miellahtus sáhte leat eanet go 3 fápmudusa. Jahkečoahkkin lea mearridanválddálaš go uhcimusat 1/4 miellahtuin leat čoahkkimis.

Jahkečoahkkin meannuda
1. Stivrra jahkedieđáhusa ja rehketdoalu
2. Áššiid maid stivra lea ovddidan dahje leat ovddiduvvon stivrra bokte rivttes áigái
3. Doaibmaplána
4. Bušeahta
5. Miellahttodivvaga
6. Válljet stivrra ja jahkečoahkkima ovddidan lávdegottiide/joavkkuide áirasiid, ja válgalávdegotti.

§5. Válljen ja válgalávdegoddi

Válgalávdegottis leat golbma miellahttu. Dálá ja boahttevaš stivraláhtut eai sáhte válljejuvvot. Lávdegoddi ieš vállje jođiheaddji vuođđudančoahkkimistis. Válgalávdegoddi
válljejuvvo jahkái háválassii.

Válgalávdegoddi galgá
–dovdat SK njuolggadusaid ja čuovvut stivrra bargguid
–oahpásnuvvat SK válgalávdegotti njuolggadusaide ja doaimmahit dan mielde
–ovdanbuktit evttohasaid searvvi miellahtuide maŋimustá 4 vahkku ovdal, ja vel jahkečoahkkimis lassi evttohusat galget čálalaččat dieđihuvvot válgalávdegoddái maŋimustá 3 vahkku ovdal jahkečoahkkima. Evttohas ferte leat jerron. Boahtán evttohusat galget searvvi miellahtuide dieđihuvvot uhcimustá 2 vahkku ovdal jahkečoahkkima

§5. Liigejahkečoahkkin

Go uhcimus 2/3 oassi miellahtuin ja/dahje stivrra eanetlohku dan gáibida, de gohččojuvvo liigejahkečoahkkimii maŋimustá 4 vahku ovdal. Liigejahkečoahkkima galgá čálalaččat gáibidit.

Čoahkkinortnet ja áššebáhpárat galget sáddejuvvot maŋimustá golbma vahku ovdal čoahkkinbeaivvi. Aivve dat ášši(t) man geažil liigečoahkkimii gohččojuvvo, sáhttet liigejahkečoahkkimis meannuduvvot.

§6. Stivra

Stivra lea searvvi doaimmaheaddji ásahus. Stivra ovddasvástida ahte jahkečoahkkima mearrádusat ja áigumušat čuovvulit. Stivrras lea jođiheaddji, 3 eará stivralahtu, ja 2 várrelahtu. Searvvi jođiheaddji vállje jahkečoahkkin sierra. Stivralahtut válljejuvvojit 2 jahkái háválassii, muhto ovdagihtii válgaáigodagaiguin. Stivrajođiheaddji, 1 stivralahttu ja 1 várrelahttu válljejuvvojit ovtta jahkái. 2 stivralahtu ja 1 várrelahtu válljejuvvojit boahtte jagi.

Stivra mearrida guđe miellahtuin, earret jođiheaddjis, galgá leat prokura.

§7. Stivračoahkkin

Stivračoahkkimiidda lea uhcimus 2 vahku gohččunáigi. Čoahkkimiin galgá protokolla čállit. Stivrras lea mearridanváldi go uhcimus 3 miellahtu dahje várrelahtu lea čoahkkimis.

§8. Miellahttočoahkkimat

Stivra gohčču miellahttočoahkkimiidda. Miellahttočoahkkin sáhttá buktit cealkaga áššiide maid stivra dahje miellahttočoahkkin ieš gieđahallá. Miellahttočoahkkima cealkámuš lea stivrii rávvejeaddjin.

§9. Jienasteapmi

Mearrádusat ja válljemat stivra-, miellahtto- ja jahkečoahkkimiin mearriduvvojit dábálaš eanetloguin. Guhte ovddasta SK eará forain galgá ráđđádallat stivrrain ovdal čoahkkimiid, ja raporteret stivrii maŋŋá čoahkkimiid.

§10. Rehketdoallu

Rehketdoallojahki lea ođđajagimánu 1. beaivvi rájes juovlamánu 31. beaivvi rádjai. Autoriseren/registreren revisor dohkkeha rehketdoalu. Rehketdoallu biddjo jahkečoahkkimii dohkkeheapmái.

§11. Lihccun

Miellahtuid geat roavvát vuosttaldit searvvi ulbmila ja miellahtuid oktasaš beroštumiid, sáhttá lihccut jus 2/3 oassi jahkečoahkkimis dan gáibida. Dákkár mearrádusa sáhttá guoddalit boahtte jahkečoahkkimii.

§12. Njuolggadusaid rievdadeapmi

Njuolggadusaid sáhttá rievdadit dušše jahkečoahkkima 2/3 eanetloguin.

§13. Loahpaheapmi

Searvvi sáhttá loahpahit dušše jahkečoahkkima dahje liigejahkečoahkkima 2/3 eanetloguin. Dan čoahkkimii gos galgá meannudit loahpaheami, galgá gohččut 3 mánu ovdal. Čoahkkin galgá mearridit mo searvvi arkiiva jna. galgá boahtteáiggis vurket ja háldet. Eaktuduvvo ahte arkiivvat jna. galggašedje leat nu buori ávkin go vejolaš searvvi ovddeš ulbmila mielde. Čoahkkin galgá seamma láhkai ja seamma eavttuiguin mearridit mo searvvi ekonomalaš árvvuid galgá atnit.